Intoa puhkuen lähdettiin miehen ja keskimmäisen lapsen kanssa ajamaan kohti Lahtea. Heti ensimmäisenä, kun pääsimme perille, ostettiin messulakut. Tai mieheni ja tyttäreni osti. Minun selkäranka piti, ja en syönyt palaakaan. Sitten alkoi kasvimeri. Messuilla oli aivan ihania kukka-asetelmia.
Yhdessä kojussa oli kirsikkapuut kaksi kappaletta 15€ ja sellaiset lähti mukaan. Istuttamaan ei kuulemma kannata alkaa kuin vasta parin kolmen viikon kuluttua. Tällaista satoa me kohta nautitaan
Olemme haaveilleet pihalle myös omena- ja/tai luumupuita. Löysimmekin kojun, josta saimme valtavasti tietoa ja opastusta, mistä lähteä liikkeelle. Omenapuita suositeltiin olevan ainakin kaksi, mutta luumupuu kuulemaa tuottaa satoa yksinkin. Tässä kohtaa näin jo itseni syömässä omia omenoita, kirsikoita ja luumuja... Samasta paikasta saimme ohjeet, miten puut pitäisi istuttaa. Aivan loistavaa palvelua, vaikka mitään ei sieltä ostettukaan.
Ehdottomasti messujen upeimman asian mieheni osti minulle. Korvakorut, jotka oli tehty koivun lehdestä. Lehti oli kasteltu kultaan ja pronssiin ja sen jälkeen jäädytetty nopeasti. Itse lehti oli haihtunut, mutta kulta-pronssi seoksesta oli tullut aivan upeat korvakorut. Kuva ei todellakaan tee oikeutta näille kaunottarille. Näitä oli myös hopeisena ja kultaisen. Itse ihastuin näin jotka toivat mieleen upeimmat ruskan tai nuotion värit. Toivottavasti löydän näitä myöhemminkin, koska just nyt haluan kaulakorun samaan sarjaan.
Ai niin, se itse asia, mitä lähdettiin hakemaan jäi saamatta. Ei ollut juurikaan pihakivetyksien esittelyä saati sitten terasseihin ideoita. Terassien sisustukseen kylläkin. Mutta ei se mitään, nuo korvakorut korvasivat kaiken sen mitä ei löytynyt.
Mihin mahdatkaan joutua kaiken sen sadon kanssa syksyllä :D.
VastaaPoistaEn ole korvakoruihmisiä, mutta siitä huolimatta noi lehtikorvikset on erikoisen hienot.
Muutama vuosi sitten mekin koitettiin etsiä pihakiveyksiin vinkkejä, mutta aika nihkeää oli. Pari vuotta varmaan suunnittelin ja piirtelin ruutupaperille erilaisia kuvioita eri kivimalleilla, koska kivettävä alue oli sen verran iso, ettei sitä huvittanut tehdä ihan tosta vaan ja sitten katua. Kyllä kannatti, koska lopputuloksesta tuli just sellainen, mitä toivoinkin. Ei edelleenkään kyllästytä, eikä myöskään hyppää liiaksi silmille.
Sanos muuta! pitää varmaan alkaa jo kyselemään tutuilta että haluaako ne syksyllä kirsikoita, omenoita ja luumuja kun me istutaan ne puut nyt kohta :D
PoistaTuo suunnittelu on kyllä oikeastaan myös kivaa. Mä olen myös sellainen, että en huoli mitään väliaikas ratkasuja. Oltiin me muutama vuosi joskus ilman keittiön lamppuakin, kun ei löytynyt mieluisaa.
Jos ei miellytä, niin olen mielummin ilman :)