tiistai 30. huhtikuuta 2013

Hauskaa vappua kaikille

Tänään on aloitettu vapun vietto pistämällä rasvakeitin tulille. Ensin tehtiin ranskalaisia ja sitten vapun kunniaksi munkkeja. Tässä vaiheessa on pakko tunnustaa, että dieetissä tuli lipsumista yhden munkin, muutaman ranskalaisen, kahden kourallisen edestä sipsejä ja yhden siiderin verran. Voi kun olisin jättänyt maistamatta niitä sipsejä... tekee mieli kokoajan lisää ja todella paljon! Mikä ihme niissä on? Ne on ollut koko ikäni minun suurin pahe. Kaikesta muusta voi luopua, mutta ne sipsit...

Oikein hyvä vappua kaikille! Minä jään taistelemaan sipsejä vastaa.


maanantai 29. huhtikuuta 2013

Tänään ei mennä mihinkään

Sunnuntai aamuna herättiin ihanaan laiskuuteen. Päätettiin, että tänään ei mennä mihinkään. Unohdetaan kädentaitomessut ja ollaan vaan kotona. Aloittelin aamun keittämällä kaurapuuroa (minä en siis yleensä koskaan keitä puuroja meillä, se on mieheni tehtävä), jota jopa lapset ihmettelivät. Lopputulos olikin sen mukainen, että minähän se puuron olin keittänyt. Puuro oli vetistä. Lapset lohduttelivat, että älä äiti sure, muistit sentään laittaa suolaa.

Aamupuuroa jäi jostain kumman syystä aika paljon tähteeksi, joten ajattelin, että teenpä siitä leipää. Olin kerran aikaisemminkin tehnyt sellaisen ja se oli ollut ihan hyvää. Niinhän siinä kävi, kuten aina minun leipomuksissani: lopputulos voi olla mitä vaan. Se ei kuulemma maistunut samalle kuin aikaisemmin tekemäni. Tässä vaiheessa, kun kaikki mitä olin yrittänyt, oli mennyt pieleen, oli vi...tuskäyräkin aika korkealla. Ja silloin kun se on korkealla, tulee minusta todellinen marttyyrien marttyyri, oikea kukkamekkomarttyyri. Aivoissa kuulin pikkumarttyyrin sanovan: no kun kerran ei onnistu niin tehdä perhana niin kauan kunnes onnistuu. Päätin siltä istumalta, että lämitän leivin uunin ja leivon perhana sitä leipää niin paljon, että alkaa onnistumaan. Pistämpä samalla lihan sitten yöksi uuniin niin olen ollut sitten oikein kunnon perheen äiti. Auton nokka siis kohti kauppaa ja lihaa hakemaan. Jupisin itsekseni koko matkan kauppaan niin, että isäntäkin alkoi jo huomautella. Onneksi kaupasta ei löytynyt sellaista liha könttiä, jonka olin ajatellut laittaa uuniin. Päädyttiin ostamaan grilliin sopivaa lihaa. En sitten lämmittänyt leivinuunia, enkä leiponut. Menin ulos rapsuttamaan sammalta murmikosta. Isäntä rakensi minulle lehtikompostorin ja kukkamekkomarttyyri minusta katosi ulkona pois. Olin taas minä: se jonka leipomukset onnistuu joskus ja se joka ei muutenkaan tykkää puuhailla keittiössä. Iltapalaksi isäntä grillasi lihaa, jonka kyytipojaksi syötiin salaattia.

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Laidasta laitaan

Tähän päivään on taas ehtinyt mahtua vaikka mitä. Vanhin tytär oli unohtanut ottaa herätyksen pois päältä ja niinpä ensimmäinen herätys tuli jo ennen kuutta. Vaikka uni tuli uudestaan, niin kissa herrat päättivät, että nyt on aika nousta. Kun rymistely ei auttanut niin pojat heitti vesikannun lattialle, ei siinä auttanut muu kuin mennä kuivaamaan lattiaa. Sen jälkeen ei enään kannattanut edes mennä takaisin nukkumaan. Siinä ne sitten muka niin viattomina katsovat ikkunasta ulos.


Aamupäivällä käytiin katsomassa pihakivitarjontaa ja vaikka kiviä ei lähtenyt mukaan, niin jotain kuitenkin.


Päivä jatkui vielä pienillä tunnelma hankinnoilla. Päytäliina suorastaan huusi päästä meille kotiin.


Jumpan ja lenkin aikana ihana tyttäreni oli leiponut muffinseja, joista en päässyt nauttimaan muuten kuin tuoksun muodossa. Sen sijaan tein itselleni salaatin ja naureskelin isännän kanssa syödessäni päivällistemme eroja.

Minun päivällinen


Isännän päivällinen

Nyt hyvää yötä kaikille!


Pihasuunnitelmia

Olen koko kevään yrittänyt miettiä mitä tuolle meidän pihalle pitäisi tehdä. Budjetti ei kuitenkaan riitä suunnittelijan palkkaamiseen, joten itsehän se on sitten tehtävä. Googlettelin muutamaa suunnittelu ohjelmaa ja testailinkin niitä.

Ensimmäisenä testissä oli K-Raudan suunnittelu ohjelmaa. Ohjelma oli tosi helppo käyttää ja pidin tosi paljon sen 3D ominaisuudesta. Materiaalien valikko oli suppea, joten se ei riittänyt minun tarpeisiin.

Seuraavaksi kokeilin My Garden sovellusta, joka vaati rekisteröinnin, mutta oli muuten varsin toimiva. Selkeitä rajauksia ei voinut tehdä, tai en niitä vielä löytänyt. Suunnitelman pystyi tallentamaan ja jatkamaan myöhemmin lisää. 3D ominaisuutta tässä ei ollut, mutta oli muuten helppo käyttää. Alla vähän esimakua mitä tuolla softalla voi tehdä.


Nyt mulla sitten alkaakin pihan suunnittelu. Sinne pitäis siis saada ne kirsikkapuut, omenapuut, vähän mansikoita... ja syksyllä satoa keräämään.

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Ikäkysymys

Ikä on asia josta ei enää halua edes puhua. Toisaalta jos joku sanoo minua nuorekkaaksi, niin tulee fiilis, että olen ikäloppu ämmä, joka yrittää näyttää nuorelta. Eilen kuitenkin tunsin olevani nuori ja vetreä. Tämä ihana tunne tuli siitä, kun meillä oli töissä kehonkoostumus mittaus. Ajattelin, että tuonnehan on pakko päästä, kun kuntokuuri on juuri aluillaan. Toivottavasti tulevat uudestaan, niin pääsen katsomaan miten oma tilanne kehittyy.

Palataan kuitenkin eiliseen mittaukseen. Ensin siis sukat pois ja vaa'alle. En edes halunnut katsoa painoani, kun tiedän, että painan nyt saman verran kuin viimeisilläni raskaana ollessa. Varautuessani kuulemaan tuomiota, olin jo antanut itselleni lukemattoman määrän selityksiä, miksi olen itseni tähän tilaan päästänyt. Ja selityksiähän löytyi, milloin syy oli stressaavassa työssä, milloin siinä, että aikaa ei vain kodin hoidolta löydy. Rouva, joka mittausta teki alkoi antamaan lukuja: rasvaprosentti 30%, kehon nestemäärä 48,3%, rasvan ja lihasmassan suhde normaali, sisäisen rasvan arvio 5%. Lihasmassaa lukuun ottamatta kaikki lukemat olivat loistavia ja lihasmassakin oli normaali. Ja sokerina pohjalla, kehoni ikä on yhdeksän vuotta oikeaa ikääni nuorempi. Arvatkaa vain mikä fiilis! Tästä kuurista en lipsu, vaan vien sen loppuun asti. Kuinkahan paljon sillä nuorenen lisää. Näiden loistavien uutisten myötä sokeriton rahkakin alkoi maistua jollekin. Kyllä elämä on välillä ihanaa!

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Miniatyyri puutarhat

Tänään etsiessäni netistä ideoita pihan suhteen, tein aivan upean löydön: miniatyyri puutarhat. Voitte kuvitella mitä tapahtuu käsityö/askartelu hullun aivoissa, kun se törmää johonkin mitä ei ole vielä kokeillut. Mielessäni näin jo paikan meidän pihalla mihin tuollaisen tai tuollaisia haluaisin. Sitten aivot palasivat normi modelle ja totesin että missä hemmetin välissä minä tuollaista ehtisin edes harkita. Vaikka toisaalata, onhan minulla vielä tallessa ne lapsuuteni aikaiset nukkekodin huonekalut...

Haloo kaikki nukkekoti harrastajat: täällä ois lisää ideoita (minulle sellaista ei siis ole):








tiistai 23. huhtikuuta 2013

Mopo karkaa käsistä

Remonttia suunnitellessa, mulla meinaa ihan väkisinkin karata mopo käsistä. Tuntuu, että jokainen suunnitelma poikii kymmenen uutta ideaa. Sitä mukaan, mun jonkun paikan saa laitettua, haluaa heti uusia ympärille kaiken. Pyysin kyllä miestäni voittamaan lotossa, että saisin palkattua remppa-Reiskan tekemään mulle kaikki heti valmiiksi. Lupasi se ainakin yrittää.

Eteisen suhteen mulla on jo miljoona mahtavaa ideaa ja hommahan rönsysi sitten olohuoneen puolelle, jonne etsin nyt kesämattoa. Samalla aloin haaveilemaan sohvan uusimisesta. Nykyinen sohva on ollut meillä ehkä kuusi vuotta, ja kangas on mennyt siinä todella huonoksi. Mietin nyt, että mitähän jos tän verhoilisi uusiksi. Tämä on nimittäin koon puolesta niin loistava meille. Samalla voisi uusia istuin tyynyt. Tiedän, että voisin sen tehdä itsekin, mutta perhana kun laiskottaa. Sohvan verhoilu ja tyynyjen ompelu on nimittäin kova homma. Voi tätä päättämisen vaikeutta.

Tässä taas muutamia haaveita ja ideavarkauksia. Olohuoneeseen mattoja ja sohvia. Tosin tuota valkoista en uskaltaisi ottaa, eikä tuo ruskeakaan aivan sovi meidän väreihin, mutta olivat malliltaan ja tunnelmaltaan aivan ihania.



maanantai 22. huhtikuuta 2013

Kuuden viikon tehodieetti

Tänään se virallisesti lähti käyntiin. Kuuden viikon tehodieetti. Sinä aikana on tarkoitus saada viisi kiloa pois. Hieman otin varaslähtöä jo viikonloppuna. Kävin läpi kotijumppa ohjelman ja kävin lenkillä molempina päivinä. Nyt on sekä takapuoli, että jalat kipeänä. Mutta tämä on sitä hyvää kipua. Kipua josta tietää, että on tehnyt jotain.

Sunnuntaina aloittelin jo ruokavaliotakain. Halusin tietää että kuolenko nälkään kuuden viikon aikan. Tällä ruokavaliolla ei todellakaan kuole nälkään. Hyvä kun jaksoin syödä annokset. Iltapalaa en edes ehtinyt syömään. Mutta tuo voi johtua siitä, että sunnuntaina nukuttiin pidempään ja aamupalan syöminen jäi aika myöhäiseksi.
Tänään minulla on ruokana:

Aamupala:
45g kaurahiutaleita (en pidä kaurapuurosta, joten sekoitin ne mehukeittoon)
150g sokeritonta mehukeittoa
100g raejuustoa
tämän lisäksi olisi pitänyt ottaa kaksi omega3:a, mutta arvatkaa vaan muistinko.

Lounas: (tämä on oikeasti päivällinen, mutta mulla meni ristiin lounaan kans)
100g poronlihaa
40g kaura-riisiä (joka olisi kuulunut päivälliseen, mutta nyt hupsahti lounaan sekaan)
200g uunissa kypsytettyjä vihanneksia, jotka on maustettu runsaalla chilillä.
10g oliiviöljyä

Välipala:
250g maitorahkaa
100g mustikoita
tätä kokeilin jo eilen. arvatkaa mille maistui ilman sokeria...

Päivällinen:
100g poronlihaa
25g raejuustoa
200g vihanneksia

Iltapala: (tämä on vielä auki, mutta katsotaan mitä keksin, ohjetta noudattaen tietysti)

Illalla olisi vielä kotijumppa.

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Ai niin, jäi sanomatta

Että trampoliinikin on kasattu :)


Ja nyt lenkille!

Pihapiiri messut nähty

Tänään käytiin katsomassa Lahden pihapiiri messut. Tarkoituksena oli löytää ideoita ja ohjeita terassin suunnitteluun, yleisesti pihasuunnitteluun ja pihatien päällystämiseen.

Intoa puhkuen lähdettiin miehen ja keskimmäisen lapsen kanssa ajamaan kohti Lahtea. Heti ensimmäisenä, kun pääsimme perille, ostettiin messulakut. Tai mieheni ja tyttäreni osti. Minun selkäranka piti, ja en syönyt palaakaan. Sitten alkoi kasvimeri. Messuilla oli aivan ihania kukka-asetelmia.


Yhdessä kojussa oli kirsikkapuut kaksi kappaletta 15€ ja sellaiset lähti mukaan. Istuttamaan ei kuulemma kannata alkaa kuin vasta parin kolmen viikon kuluttua. Tällaista satoa me kohta nautitaan


Olemme haaveilleet pihalle myös omena- ja/tai luumupuita. Löysimmekin kojun, josta saimme valtavasti tietoa ja opastusta, mistä lähteä liikkeelle. Omenapuita suositeltiin olevan ainakin kaksi, mutta luumupuu kuulemaa tuottaa satoa yksinkin. Tässä kohtaa näin jo itseni syömässä omia omenoita, kirsikoita ja luumuja... Samasta paikasta saimme ohjeet, miten puut pitäisi istuttaa. Aivan loistavaa palvelua, vaikka mitään ei sieltä ostettukaan.

Ehdottomasti messujen upeimman asian mieheni osti minulle. Korvakorut, jotka oli tehty koivun lehdestä. Lehti oli kasteltu kultaan ja pronssiin ja sen jälkeen jäädytetty nopeasti. Itse lehti oli haihtunut, mutta kulta-pronssi seoksesta oli tullut aivan upeat korvakorut. Kuva ei todellakaan tee oikeutta näille kaunottarille. Näitä oli myös hopeisena ja kultaisen. Itse ihastuin näin jotka toivat mieleen upeimmat ruskan tai nuotion värit. Toivottavasti löydän näitä myöhemminkin, koska just nyt haluan kaulakorun samaan sarjaan.


Ai niin, se itse asia, mitä lähdettiin hakemaan jäi saamatta. Ei ollut juurikaan pihakivetyksien esittelyä saati sitten terasseihin ideoita. Terassien sisustukseen kylläkin. Mutta ei se mitään, nuo korvakorut korvasivat kaiken sen mitä ei löytynyt.


lauantai 20. huhtikuuta 2013

Valmistautumista

Maanantaina minulla on alkamassa kuuden viikon dieetti ja samalla lisään liikuntaa. Eilen söin sen kunniaksi pussillisen viinietikkasipsejä. Nyt kun herkut on nautittu, niin alkaa valmistelut. Pohjana tähän dieettiin on Jutan superdieetti. Katselin ruokaohjeita ja onnekseni huomasin, että siellä suositellaan mausteiden käyttöä. Yksi plussa löydetty, ongelmaksi nousi se, että annokset on merkitty grammoina. Arvatkaa vaan, onko minunlaisella jauhopaukalolla edes keittiövaakaa. Ei ole! Muutamien ruoka-aineiden painoja googlettelin. Keskiverto kananmunan valkuainen painaa noin 40g. Aamiaseen kuului 50g kananmunan valkuaista. Minun siis pitää ostaa isoja kananmunia. Jatkoin googlettelua turhautuneena ja mietin, että luovunko kuntokuurista vai lähdenkö ostamaan keittiövaa'an.

Tällaisia minä kuolasin netistä

Mutta voipa olla että käytännöllisyys ajaa edelle. Tai mistä minä tiedän onko tällaiset käytännöllisempiä, voihan olla että kuvittelen vain näillä "mestarikokin" aivoillani.

Jos joku osaa kertoa millainen kannattaa ostaa, niin laittakaa nopeasti vinkkejä. Minä nimittäin marssin kohta kauppaan hakemaan jonkunlaisen vaa'an.

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Kohta se alkaa

Olen ollut säälittävän laiska kaiken liikkumisen ja terveellisen elämäntavan saralla. Tai no miten sen nyt ottaa. Onhan mulla yritystä ollut kokoajan, mutta ei riittävästi. Ja suurin ongelma on ollut se, mitä suuhun menee. Ja sinnehän menee ruokaa ja paljon. Nyt oli aika ottaa itseä niskasta kiinni. Ruokavalio kuntoon ja lisää liikuntaa.


Tänään kävin läpi tulevan saliohjelmani. Onneksi on sellaisia työkavereita, jotka ovat perehtyneet näihin asioihin ja sellainen minua tänään opasti. Tiistai aamuna on tarkoitus mennä salille ennen töitä. Suurin osa liikkeistä olikin tuttuja, mutta muutamia uusiakin mahtui sekaan. Hieman jännittää, että muistankohan mä niitä kaikkia liikkeitä. Toivotaan, että salilla on muitakin aamuvirkkuja treenaamassa, että voin kysyä neuvoa.

Viikon toinen salipäivä on torstai. Salitreenin lisäksi tarkoituksena on vetää vielä pari kertaa viikossa tehdä tehokas kotijumppa. Ohjeet siihen saan toiselta ihanalta työkaveriltani. Näin ollen minulla on siis neljä lihaskuntotreeniä viikossa. Näiden lisäksi pitäisi viikkoon mahtua vielä vähintään kolme kertaa aerobista liikuntaa. Tämähän sopii, kun ollaan miehen kanssa sovittu että aletaan käymään taas lumien sulattua lenkillä. Muutaman kerran ollaan käyty katsomassa vanhaa lenkkipolkua, mutta siellä ei ole vielä kaikki lumet sulanneet. Mutta eiköhän tuokin ole kohta hoidossa.

Liikunnan ohella pistän voimaan kuuden viikon dieetin. Tavoitteena on saada viisi kiloa pois ja sen jälkeen pitää ne pois. Tämä on se pahin kohta. En siis saisi syödä sipsejä kuuteen viikkoon. Vaikka eipä silti, sen verran on selkärankaa löytynyt etten ihan joka viikonloppu osta pussia. Pelottaa, että mulla on kokoajan nälkä. Olen nimittäin tottunut syömään aikamiehen annoksia. Silloin nuorempana se ei näkynyt missään. Sitten lisäsin liikuntaa ettei se näkyisi missään. Mutta nyt kun on jonkun aikaa liikuttu löysemmin, niin kylläpäs näkyykin.

Maanantaina se sitten alkaa ja periksi ei anneta!

torstai 18. huhtikuuta 2013

Kirpparin tarkoitus

Tämä viikko on ollut kaappien tyhjennystä. Kuvittelin, että homma on ohi, kun viikonloppuna silitän vaatteet ja vien ne kirpparille. No eihän se tietystikään niin mennyt. Pöytää on käyty järjestelemässä suurin piirtein jokatoinen päivä. Ja jostain kumman syystä, sitä kirpparille menevää tavaraa löytyy kokoajan lisää. Tämä viikko on ollut siis aivan kamala.

Itse miellän kirpparin paikaksi, jossa päästään eroon itselle turhasta käyttökelpoisesta tavarasta. Tämän ajatuksen pohjalta hinnoittelimme kaikki myytävät sen mukaan. Hinnat meillä vaihteli kymmenestä sentistä viiteen euroon. Poikkeuksena oli tyttärelle pieneksi jäänyt 7-vaihteinen pyörä, josta pyysimme 30€. Pyörää viedessä, katselin muiden pyörien hintoja. Kuka hullu pyytää 80-luvun tavallisesta pyörästä 70€ ?????? Haloo ihmiset! Mihin teidän aivot on kadonneet? Tuo on kirppari! Ja kaiken lisäksi, tuo oli ryhmän halvin pyörä, kunnes vein meidän pyörän sinne.

Mitä kirppari ajatukselle on tapahtunut? Onko kirppareista tullut paikka ansaita verovapaasti?

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Pienempiä projekteja

Olen listannut vuoden aikana tehtyjä remontteja ja projekteja. Kaikkien projektien ei aina tarvitse olla "isoja". Joskus pienikin projekti voi olla työläs ja kestää pitkään. Minulla tällainen projekti on ollut nypläämisen opettelu. Toki tähän vuoteen mahtuu paljon muitakin käsitöitä ja askarteluja. Nypläys kuvio lähti liikkeelle viime kesänä, jolloin löysimme siskoni kanssa kirpputorilta todella edullisesti nypläystyyny ja ison kasan nypylöitä ja lankoja. Paketti oli pakko ostaa ja elokuussa ilmoittauduinkin kansalaisopiston nypläyskurssille. Sen verran tuosta hommasta innostuin, että tein itselleni toisenkin nypläystyynyn. Alla kuvia viimevuoden pienemmistä projekteista ja aikaan saannoksista.













tiistai 16. huhtikuuta 2013

Projekteja

Tähän vuoteen on mahtunut paljon remonttia, mutta myös muutamia projekteja. Osa niistä on edelleen kesken, osa onneksi valmiina. Sitten on vielä pienempiä käsityö ja askartelu projekteja.

Yksi isommista projekteista oli sängynpääty, joka on muuten edelleen kesken. Paikoillaan se kyllä on, mutta odottaa muutamaa nappia. Ylin rivi on jo paikallaan, mutta ne oli niin ärsyttävät laittaa, että päätettiin hoitaa se loppuun myöhemmin. Se myöhemmin ei ole vieläkään tullut. Monesti on meinannut, mutta aina jäänyt nurkan taakse odottamaan parempaa hetkeä.


Seuraavana projektina taisi olla vaatkomeron ovien tuunaaminen. Meillä on siis koko seinän levyisesti liukuovia. Keskellä kolme peiliovea ja reunoilla puun väriset ovet. Minulla on puu kiintiö niin täynnä, että en halua nähdäkään mitään sellaista meillä. Kun makkarin seinistä jäi tapettia, niin ajateltiin että mikä meitä estää tapetoimasta niitä kaapin ovia. Ainoa virhe tuli siinä, että ei kohdistettu oviin tulevaa tapettia seinän tapetin kanssa.


Sen jälkeen tuli ikkunanlauta projeti. Vaikka olenkin aivan toivoton kasvattamaan mitään kasveja, ei se silti ole tappanut yritystä. Kerta toisen jälkeen siis yritän kasvattaa jotain yrttejä. Siksi tilasinkin mieheltäni ikkunalaudan. Halusin siihen pienet reunat, ettei kissat pääse pudottamaan laudalla olevaa yrttitarhaani. Sellaisen sitten sain, itseasiassa juuri sellaisen kuin tilasin.


Nyt työn alla on kukkapöytä. Tässä kohtaa joku varmaan kysyy että mitä mä sillä teen, kun tapan kuitenkin kaikki kukat. No onhan mulla ollut se kitukasvuinen kiinanruusu, jonka kissat katkas. Se ei ole edelleenkään kuollut. Ja ajattelin, että jos annan mun kukille paremman elinympäristön, niin ihme voisi tapahtua ja ne alkais kasvamaan. Kukkapöytä on siis työn alla, mutta tällainen siitä pitäis tulla. Työn alla oleva kappale ei ole mikään aito Artekin ritiläpenkki, mikä on kuvassa, vaan kopiotuote. Mutta ei kerrota kellekkään ;-)

Meidän remontti

Kuten olen kertonutkin, niin olemme asuneet nykyisessä talossamme reilun vuoden. Remonttia on tehty tasaiseen tahtiin. Haaveiltu ja suunniteltu sitäkin enemmän. Meillä oli tiedossa, että kaikki pinnat menee uusiksi. Remontti budjetti vain on erittäin pieni, lähes olematon. Tästä johtuen remppaa tehdä pikkuhiljaa ja lähes kokonaan aivan itse. Mitään huonetta ei saada kerralla kuntoon. Tästä syystä tuntuu, ettei mitään näkyvääkään saada valmiiksi. Vaikka toisaalta paljon on reilussa vuodessa tehty

1. Makuuhuoneen seinät maalattu/tapetoitu
2. Olohuoneen seinät maalattu/tapetoitu



3. Takkahuoneen tummanruskea muovipinnoite levyt (tai mitä ikinä ne nyt onkin) maalattu valkoiseksi.


4. Vanhimman tyttären huoneen seinät maalattu/tapetoitu ja katto maalattu


5. Keskimmäisen lapsen huoneen seinät maalattu/tapetoitu ja katto maalattu


6. Nuorimmaisen huoneen seinät ja katto maalattu
7.Tyttären huoneen ovi siirretty tuulikaapista eteisen puolelle
8.Lasten huoneiden ovet uusittu
9.Vessan katto uusittu


10.Ilmalämpöpumppu laitettu
11.Lämminvesivaraaja uusittu
12.Ikkunan pielet maalattu
13.Sähköpattereita uusittu
14.Ikkunan listat laitettu (niitä nimittäin puuttui)

Tässäpä näitä remppa kohteita. Näiden lisäksi on kaikkia pienempi projekteja, joista myöhemmin lisää.

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Niskasta kiinni

Nyt mulle riitti kaikki sairastaminen. Liikkumisen puute ajaa minut kohta hulluksi. Huomaan, että pinna kiristyy entistä helpommin ja kaikki ärsyttää enemmän ja nopeammin. Jotain on tehtävä! Joogan kanssa olen aloitellut paluuta liikunnan pariin jo muutaman päivän ajan, mutta se ei riitä. Tarvitsen jotain millä purkaa kaikki ärsytykset. Muuten tilanne voi mennä vakavaksi  ;-)


Olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että työpaikkani tarjoaa paljon mahdollisuuksia liikkumiseen. Töissä olen käynyt Krav Maga treeneissä ja jumpassa. Molemmat on olleet katkolla tämän kevään, sairasteluiden takia. Nyt sitten otin itseäni niskasta kiinni ja pyysin työkaveriani tekemään minulle saliohjelman. Tavoitteena on käydä salilla parina aamuna viikossa. Sovittiinkin, että aloitetaan ohjelma jonain aamuna, jolloin työkaverini tulee käymään läpi kaikki liikkeet. Katsotaan yhdessä painot ja sarjat jne.

Salilla käymisen lisäksi olisi tarkoitus käydä muutaman kerran viikossa lenkillä ja joogata. Näillä eväillä olisi toivomus päästä tuostä räjähdysvaarasta eroon.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

nautiskelua raadannan ohessa

Eilinen päivä meni kaappeja tyhjennellessä ja kirpparille menevien vaatteiden silittämisessä. Vihaan silittämistä, joten homma vei mehut minusta lähes kokonaan. Kompensoidakseni kokopäiväisten silityksen aiheuttamaa ahdistusta, piti tehdä hyvää ruokaa. Tosin tässä on ongelmana minun rajalliset keittiötaidot, mutta senkin olen ratkaissut. Salainen aseeni on chili. Jos sitä ei voi käyttää niin sitten valkosipuli.
Päivällä oli siis ruokana oma sekoitukseni kanaa, kasviksia ja couscousia.


Tuohon ei ole mitään kunnon ohjetta, vaan se tehdään niistä aineksista mitä sattuu löytymään. Homma lähtee liikkeelle siitä, että kanan fileesuikaleet otetaan lämpenemään. Sen jälkeen alkaa kasvisten pilkkominen. Porkkanat tikuiksi, sipuli suikaleiksi, parsakaali, kukkakaali ja parika paloiksi. Nyt ei ollut kukkakaalia, joten laitoin sekaan tavallista keräkaalia. Ai niin, kaapissa sattui olemaan kesäkurpitsaa, joten laitoin sitäkin sekaan. Seuraava steppi on murskata tai silputa inkivääriä ja muutama valkosipulin kynsi pannulle öljyn sekaan. Hetken kiehutuksen jälkeen laitetaan kanat pannulle ja paistetaan ne kypsäksi. Seuraavaksi pannulle kumotaan purkillinen kookosmaitoa ja pari teelusikallista punaista currytahnaa. Sekaan porkkanat ja sipulit ja jonkun ajan kuluttua loput kasvikset. Tärkeintä on muistaa ettei kasviksia saa kypsentää täysin kypsiksi. Jos haluat lisää tulisuutta niin chilirouhetta sekaan oman maun mukaan.

Jälkkäriksi meillä oli vanhaa kunnon pappilan hätävaraa. Käytettiin siihen viikolla tehtyjen mokkapalojen reunat ja tavallisia keksejä. Nämä murskaksi ja sekoitettiin vatkatun vispikerman mukaan. Vispikerma maustettiin vaniljasokerilla. Koko homma sekaisin ja namps, että oli hyvää. Tämä oli kokonaan tyttäreni käsialaa, joten onnistuminen johtui hänestä :)


Illan kruunasi bruschetta. Ohjeen löysin täältä, tosin minulla ei ollut oliiviöljyä, joten sen jätin kokonaan pois. Muutoin oli taivaallista.


Oli oikein loistava päivä ruuan suhteen. Ai niin, välipalana oli mustikka-karpalo-banaani smoothieta.