Tallinna taas nähty

Viikonloppu alkoi perjantaina Tallinnan reissulla. Reissu oli sellainen nuorten reissu, joten huoh. Tähän ikään mennessä olen tullut sen verran mukavuuden haluiseksi, että hytti on aina joko A tai B -luokan hytti. Tämä reissu tehtiin C -luokan hytissä. Melkein tuli itku, kun kivuttiin rappusia pitkin aina vaan alemmaksi. Kulahtaneen keltaiset seinät näyttivät siltä että käytävillä oli poltettu oikein urakalla. Mitä alemmaksi matka jatkui, sitä rupusemmksi tilat meni. Hytin ovi lonksui, mutta pysyi lukossa. Ja se haju siellä hytissä... Tilanne oli jotenkin niin säälittävä,että meinasi usko reissuun lopahtaa siihen

Päätettiin käydä vielä kysymässä olisiko mahdollista vaihtaa hyttiä. Hintaa vaihdolle c -luokan hytistä B -luokan hyttiin olisi tullut vain 20€. Tämä suunnitelma kariutui siihen, että kaikki hytissä olijat eivät halunneet vaihtaa hyttiä. Kaverit oli viereisessä hytissä, joten toisaalta ymmärrän. Mietittiin jopa uuden hytin varaamista, mutta sille olisi tullut hintaa 180€. Käytännössä 90€ per nuppi (meitä vaihtajia oli vain kaksi), mikä olisi ollut kyllä hieman liian tyyristä meille. Jouduimme siis tyytymään kohtaloomme kaikkein alimmalla kannella.

Ilta jatkui siis ruokapaikkaa etsien. Seisovan pöydän ensimmäinen kattaus oli myyty loppuun. Seuraavaa ravintolaa metsästettiin ja löydettinkin Maxim à la carte ravintola. Kaverini otti maissikanaa ja minä grillattuja tiikerirapuja chili-tomaatti kastikkeessa. Kana oli kuulemma mautontan. Minulle ravut maistuivat, liekö johtunut siitä, että olin jo pari viikkoa syönyt pelkkää salaattia ja pienen nokareen lihaa. Toki sillä huutavalla nälälläkin saattoi olla vaikutusta. Tässä vaiheessa voin kertoa, että kuvia ei reissusta juurikaan ole, kun kännykkäni teki sellaisen akun tyhjiin imaisu jutun heti perjantaina. Kameraa ei siis voinut käyttää :(

Ruokailun jälkeen olo olikin hieman parempi ja sitä piti punaviinillä lisää parannella. Ilta meni oikein mukavasti tanssien ja höpötellen. Jaksoimme jopa valvoa kahteen saakka \o/.

Aamupalalle herättiin ajoissa ja heti kun laivasta pääsi ulos, niin lähdimme nauttimaan Tallinnan vanhasta kaupungista. Aurinko paistoi ja ilma oli paras mahdollinen. Ainoana huonona puolena oli kenkä valintani. Unohdin nimittäin kokonaan ettei korkkarit sovi Tallinnan mukulakiville. Ihailimme kukkatorin tarjontaa ja päivittelimme halpoja hintoja. Kahvit ostettiin kioskista ja juotiin kirkon portailla, kun kaupungista ei penkkejä löytynyt.

Laivaan ehdittiin ajoissa ja paluu Helsinkiin sujui normaalisti. Kotona mies oli "karannut" omille humputtelu reissuilleen ja lapset jo odottivatkin tuliaisia. Ja tokihan niille oli suklaata varattu.