SAA ISTUA

Viime kesän jälkeen olemme saaneet nauttia suuresta saarekkeesta keittiössä. Tähän saakka olemme seisoskelleet sen ympärillä ja puhuneet, että olisipa kiva jos tässä olisi tuolit. Niitä oikeita ei vain ole tullut vastaan.
Tiesin, että tuolien piti olla sirot, kun saareke oli itse niin massiivinen. Sellaiset yhden jalan varassa olevat tuolit olivat ehdottomasti pois laskuista. Onneksi vanha kunnon Ikea pelasti meidät. Saatiin tuolit, eikä todellakaan menty konkurssiin niiden oston myötä.

Musta valkoiseen keittiöön haettiin väriä tablettien avulla. Vaikka pinkki ei normaalisti kuulu minun suosikkeihin, niin tässä tapauksessa se vei voiton.

TIKULLA SILMÄÄN

Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee! Nyt pitää varmaan tökätä tikulla silmään, sillä muistelen vielä kerran mitä kaikkea viimevuonna tulikaan tehtyä.

Tammikuussa tuunasin puisesta viinipullon laatikosta itselleni työkalupakin ja teimme oman version Dots naulakoista.

Helmikuussa sain tilaamani sohvapöydän, yritin asennekasvattaa tyttäriäni, vietimme lainatyttäremme vanhojentansseja, saimme ihanan kummitytön ja kyllästyin rumiin tulitikkuaskeihin ja tuunasin ne paremmin katseen kestäviksi.

Maaliskuussa olimme jo aloittaneet keittiöremonttia ja kaataneet seiniä ja repineet kattoa auki ihan kyllästymiseen saakka. Totesin taas kerran, että minulla on sellainen antiviherpeukalo, ettei vastaavaa taida olla muilla. Saimme kuitenkin kissojen raapimis-/kiipeilypuun valmiiksi.

Huhtikuu meni seinien, kattojen ja lattioiden purkamisessa. Sama jatkui toukokuussakin. Maalis- toukokuun vaihteessa saimme kuitenkin öljyttyä terassin ja toukokuussa sain kylvettyä ensimmäiset kasvit kasvatuslaatikoihin.

Kesäkuu oli meille se kauan odotettu kohokohta: uusi keittiö tuli. Sitä ennen piti saada seinät maalattua, lattiat laitettua ja kattokin kuntoon. Kesäkuussa päättyi myös meidän vuosi isäntäperheenä. Tähän mennessä italialaistytöstä oli tullut osa meidän perhettä. Kesäkuun lopulla aloittelimme myös tyttären rippijuhlien valmistelun tekemällä kutsukortit.

Heinäkuussa nautittiin enimmäkseen kesästä. Aloittelimme sisäkaton panelointia ja aloimme muuttamaan yhtä varastohuonetta askarteluhuoneeksi. Kaikki nämä jatkuivat elokuussa, jolloin remontti saatiin siihen malliin, että pystyimme viettämään tyttären rippijuhlaa. Myös kauan odotettu liesituuletin tuli. Maalasin ruokapöydän ja tuolit uuteen uskoon, kun ne eivät enää värinsä puolesta sopineet sisutukseen. Kiinnitettiin seinälle mieheni tekemät hyllyt.

Syyskuussa alkoi remonttikrapula iskeä päälle. Ei kuitenkaan aivan täysin. Askarteluhuone oli vielä kesken (ja on edelleen), mutta saimme sinne kaapit seinille ja ylimääräiseksi jääneistä lattialaminaateista tein välitasoon paneloinnin.

Lokakuu meni enemmänkin käsitöiden parissa. Kävin hopeakoru kurssilla ja pitsin nypläyskurssilla

Marraskuussa laitoimme tyttären huoneeseen uuden lattian. Vietimme Halloween juhlia ja pikkujouluja. Ja tietysti aloimme fiilistelemään Joulun tuloa.

Joulukuussa pojan huone sai uudet tapetit seinälle (koska huoneen sisustus on vielä kesken, en ole siitä mitään kirjoittanut) ja lopun aikaa keskityimmekin Joulun odottamiseen ja sen viettämiseen.

Vihdoinkin!

Jes!!!! Liesituuletin tuli vihdoinkin! Hyvä etten hyökännyt kuskin kaulaan, kun hän tuli tuomaan sen. No kerroin kyllä hänelle, että hän on pelastanut päiväni ja varmaan loppu elämäni kun saamme vihdoin ja viimein remontin loppuun (ja siivottua loput remontti jätteet pihalta).Mahtoi siinä olla kuskilla pokassa pysymistä kun keski-ikäinen nainen hyökkää bikinit päällä, yltä päältä jauhoissa hänelle mesoamaan. Lapsetkin sanoi, että miten sä äiti nyt noin menit sitä vastaan. Oisit edes pukenut jotain päälle. Vaan eipä siinä innostuksessa tullut mieleenkään kurkata peiliin.

Kun mieheni tuli kotiin, asensi hän liesituulettimen heti paikalleen ja soitti sähkärille, että milloin hän ehtisi tulla kytkemään sähköt laitteeseen. Nyt se on sitten kytketty toimintaan ja testattukin.

Täytyy myöntää, ettei tuohon keittöön muun laista liesituuletinta olisi voinut laittaa. Se sopii tuohon aivan täydellisesti.

Eikä siinä vielä kaikki. Viimeviikolla kävimme paikallisessa lamppu kaupassa ja tilasimme kiskoihin aluksi neljä lamppua. Samalla kun sähkäri kytki liesituulettimen, kytki hän myös valokiskot. Nyt meillä on keittiössä valotkin.

Samalla kytkettin myös kaappien lamput toimimaan.

Eikä siinäkään vielä kaikki, samaisen lamppu kaupan kautta saamme eteisen lamppuun uuden pallon joka suli joku aika sitten. Siitä kerroinkin täällä. 

Voi ihanuutta! Keittiössä alkaa remontti olla jo hallussa, nyt vain sisustamaan.

The Wall

Onko teistä kukaan kuullut Wall sisustus levyistä? Ensimmäisen kerran törmäsin niihin viime keväänä "Tervetuloa kotiin" ohjelmassa. Siellä yksi seinä sai geometrisen kolmiulotteisen pinnoitteen. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä.

Ensin haaveilin laittavani keittiön tiiliseinän päälle tällaisen sisustuslevyn, mutta jokin jäi vaivaamaan ja päädyin vain maalaamaan tiiliseinän. Nämä sisustuslevyt jäivät kuitenkin aivojeni perukoille härnäämään mua.

Tiiliseinän vieressä oleva gyproc-seinä oli niin alaston ja tylsä, että olimme pohtineet päämme puhki mitä sille voisi tehdä. Ja sitten nämä levyt tulivat paikallisessa Värisilmässä taas vastaan. Tilasimme pienelle seinälle kahdeksan laattaa (olisi riittänyt neljä). Ovat ilmeisesti aika kysyttyä tavaraa, kun niiden saaminen viivästyi ensinnäkin muutamalla viikolla ja toimittivat vielä juuri sen verran kuin tarvitsimme (normaalisti olisivat myyneet täysinä paketteina ja me ei tarvittu niin paljoa). Kuvionitina oli perinteinen tiiliseinä, kun se tuntui sopivan parhaiten meidän nykyiseen tiiliseinään.

Tässä pieni mainos vielä tuotteen sivuilta:

WALL+

Wall+ sisustuslaatat valmistetaan Suomessa luonnonkuitukomposiitista. WALL+:n valmistuksessa käytetty luonnonkuitukomposiitti on täysin kierrätettävä materiaali. Vanhat WALL+ sisustuslaatat voidaan uusiokäyttää uusien laattojen valmistuksessa. Materiaali on erittäin kestävää ja sen vuoksi laattoja voidaan asentaa sisätilojen lisäksi myös ulos, saunaan ja kosteisiin tiloihin. Pinta on likaa hylkivä, joten WALL+ sisustuslaatat sopivat hyvin myös keittiön välitiloihin.

Lisää tietoja löytyy tästä linkistä

Mutta palataan meidän keittiöön, jossa uudet levyt on jo liimattu seinään.

Kuivauskaapitonta elämää

Meidän uudessa keittiössä ei ole kuivauskaappia. Aluksi koko ajatus kuivauskaapittomasta keittiöstä oli miehelleni aivan käsittämätön. "Kyllähän keittiössä kuivauskaappi pitää olla!" oli hänen ensimmäinen kommentti. Johon minä tyypillisen kyseenalaistajan tapaan totesin, että määrääkö joku laki niin. Onneksi pidin pääni. Tosin jouduin muistuttamaan, että ei kuivauskaappia käytetä juurikaan muualla kuin Suomessa. Kuivauskaapittomuus nimittäin tarkoittaa sitä, että astiat pitää kuivata käsin ja sen myötä tarvitsemme paljon astiapyyhkeitä. Ja ne on niitä meidän keittön väriläiskiä.

Täysin musta-valkoinen keittiö saattaa helposti jäädä kylmän oloiseksi, ellei pysty leikkimään erilaisilla materiaaleilla. Minä en ole ainakaan vielä keksinyt muuta tapaa tuoda meidä keittiöön lämpöä kuin tekstiilit. Keittiön käyttöön saamisen myötä matka kangaskauppaan olikin listalla ykkösenä. Tällä kertaa mukaan lähti vain kahta erilaista astiapyyhekangasta (joista toinen oli tietenkin musta-valkoinen). Koska lapsityövoima on parasta työvoimaa, laitoin lapset ompelemaan päärmeet pyyhkeisiin. Kuvia ei saanut ottaa, koska se olisi ollut kuulemma noloa, jos joku olisi nähnyt nuoren herran ompelemassa, mutta hyvää työtä tekivät.

Kangaskaupassa törmäsimme hauskaan kala aiheiseen kankaaseen, josta tuli heti veljeni mieleen. Hän kun rakastaa kalastamista ja kalaa. Ja tekee kalasta aivan taivaallisia ruokia. Kangasta oli pakko ostaa pätkä mukaan. Teimme siitä veljelleni esiliinan ja pari pyyhettä.

Uusi keittiö

Tätä on odotettu jo pitkään! Keittiö alkaa olla valmis ja remontti hommat voidaan jättää joksikin aikaa historiaan. Ainakin melkein. Katto meiltä vielä puuttuu, mutta kun mieheltä meni selkä niin saa puuttuakin. Laitetaan se sitten kun selkä kestää.

Minun hieno suunnitelmani päästä eroon turhasta krääsästä kariutui siihen, että äitini oli niin innoissaan keittiön käyttöön otosta, ettei suostunut kuuntelemaan minun suunnitelmaa. Tarkoituksena oli siirtää tavaroita keittiöön aina tarpeen mukaan ja ne tavarat, jotka vielä kuukauden kuluttua olisivat laatikoissa, voi joko viedä kierrätykseen tai varastoida. Ei mennyt niin kuin suunnittelin. Nyt on keittiön saareke täynnä tavaraa vaikka sanoin monta kertaa, että anna olla, kyllä minä katson niille paikan sitten kun ehdin.

Vaikka keittiön suhteen ei äidin kanssa mennyt ihan putkeen, niin kirppis kierros sen sijaan oli menestys. Löysin Marimekon Hetkiä verhot 35€ ja ihanan punaiset korkkarit 2€. Verhot on nyt pesty ja silitetty. Ne oli kuin tehty meidän olohuoneeseen!

Mutta tässä kuvia keittiöstä ennen remonttia

 Ja tässä muutama kuva nykytilasta

Ja sitten vielä muutama kuva olohuoneesta, joka sai uuden lattian ja ne uudet verhot.

Oikein hyvää Juhannusta kaikille!