Viikonloppuna olin taas pitkästä aikaa hopeakoru kurssilla. Parasta näillä kursseilla on se, että joudut keskittymään puhtaasti siihen, mitä teet. Se on melkein kuin laittaisit aivot lepotilaan, kun ei tarvitse keksittyä kuin yhteen asiaan. Ei tarvitse mennä "moniajo" päällä tietäen, että siihenkin tulee keskeytyksiä kokoajan. Vaikka tuleehan tuollakin keskeytyksiä, mutta ne ovat enemmän sitä kun joku tulee kysymään, että mitä sinä teet ja miten.
Tämän lisäksi käsillä tekeminen on äärimmäisen terapeuttista! Töissä kun ei saa mitään "näkyvää" aikaiseksi, niin onkin aivan ihanaa saada aikaiseksi jotain konkreettista.
Tässä minun viikonlopun konkreettiset aikaansaannokset.
Sormukset on tehty hopealusikan varsista. Sulatin niihin jämähopeasta helmet ja juotin paikoilleen.
Näistä riipuksista vasemman puoleinen odottaa vielä jatko toimenpiteitä ja ketjua. Oikean puoleinen odottaa myös ketjua. Sitten ne onkin valmiita vaikka joululahjoiksi.
Kauniita!
VastaaPoistaMonta kertaa olen ajatellut kurssille mennä, mutta jotenkin se aina vaan jää....nyt innostus taas nousi, kuviesi myötä, kymppiin!
Kiitos! Hopea on kivaa työstää, kun se ei vaadi mitään erityistä käsittelyä muotoilun jälkeen toisin kuin esim. pronssi.
PoistaJa kun itse tekee, niin saa juuri sellaista kuin haluaa :)