torstai 21. elokuuta 2014

Ettei talvella nukahtaisi talviuneen

Olen niin henkeen ja vereen kesän lapsi kuin vain voi olla. Fakta on kuitenkin se, että syksy koputtelee jo ovelle ja mulla alkaa vireystaso laskea tasaisesti. Nyt kun vettä on satanut koko hemmetin viikko, niin syksyn lähestyminen on aina vain todellisempaa. Olisi kiva kömpiä johonkin koloon ja nukahtaa kuin karhu talviuneen. Herätä vasta sitten kun on kevät.


Vaan ei onnistu. Meidät ihmiset on pakotettu elämään ympäri vuoden. Niinpä talveen pitää keksiä jotain virikettä. Minulla se on ollut yleensä nippu kansalaisopiston kursseja.

Tähän vuoteen ei tullut mitään uutta. Tanssin alkeet aloitetaan mieheni kanssa uudestaan. Ei nimittäin mennyt oppi näihin puujalkoihin yhden vuoden aikana. Ja sitten keväällä remppa vei mukanaan ja tanssi sai jäädä.


Pitsin nypläystä on pakko jatkaa kun aiheena on korut... Voi mitähän kaikkea ihanaa sieltä on tulossa!


Hopeakoru kurssille ilmoittauduin, mutta saattaapa olla että perun. Jotenkin ei vain nyt nappaa. Pitää miettiä jotain uutta.

Kun näihin lisätään vielä Johtamisen Erityisammattitutkinto, jota alan nyt työn ohessa suorittamaan, pitäisi olla talvi taputeltu. Ei vain ehdi nukahtamaan talviunille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti