poravasara vs. sohvapöytä

Heitin tuossa yhtenä iltana miehelleni ajatuksen sohvapöydän hankinnasta. Meillä ei ollut koskaan sohvapöytää. Selityksenä tähän ollut se, että me ollaan aina asuttu suhteellisen ahtaasti ja tilat on jätetty lasten leikkitilaksi. Nyt meillä ei enää ole leikkiviä lapsia ja tilaakin on enemmän. Olin jo ehtinyt selaamaan netistä kaikki mahdolliset sohvapöydät ja löytänyt sellaisen minkä haluaisin.

Vastapallona minulle esitettiin toive poravasarasta. Yritin perustella sohvapöytää sillä, miten kiva siihen olisi laittaa vaikka kauniita kukkia ja kynttilöitä. Loin mielikuvaa ihanan rauhallisista illoista, jolloin voisimme löhöillä sohvalla hyvän elokuvan parissa. Mieheni perusteli poravasaraa sillä miten paljon se helpottaisi remonttia. Tilanne oli aika tasan, sillä molempien toiveet olivat suhteellisen saman hintaisia.

Arvatkaa miten kävi. Poravasra meillä jo on ja minä teen tilausta sohvapöydästä :)