Surkeiden sattumusten sarja

Miksi asiat ei vain voi mennä kuten suunnitellaan? Miksi töissä pitää käydä vaikka kotona on tekemistä ihan täyspäiväisesti? Miksi meidän liesituuletin ei voinut tulla silloin kuin piti? Miksi meidän uuden keittiön saarekkeen kivitasossa on halkeama? Miksi? Miksi? Miksi?

Liesituulettimen piti tulla alunperin toukokuun viimeisellä viikolla. Ei tullut, kerrottiin että tulee juhannusviikolla. Ei tullut, luvattiin selvitellä asiaa. Piti tulla heinäkuun lopulla. Ei tule, tulee elokuun viides päivä Suomeen ja sen jälkeen meille. Tehtaalla oli kuulemma ollut ongelmia maalauksen kanssa.

Viikonloppuna isäntä laittoi kattoa eteiseen. Siirsimme vaatekaappia sen verran että katon sai laitettua senkin päälle. Ihmeteltiin hassua käryn hajua, mutta ei pystytty sitä paikantamaan, ennen kuin siirsimme kaapin takaisin paikalleen. Harmi vaan, että satuimme siirtämään kaapin juuri lampun kohdalle ja yksi koristeena olleista palloista suli kiinni polttimoon.

Eihän nämä surkeat sattumukset siihen päättyneet. Myöhemmin huomasin, että pöytätasossa on halkeama. Tämä oli taas niitä hetkiä, jolloin piti sytyttää marttyyrin kehä päähän ja voivotella, että miten kaikki paska aina sattuu juuri minulle. Ei tehonneet mieheni optimistiset lausahdukset lampun korjauksesta tai kivitason toden näköisestä vaihtamisesta. Kyllä minun elämä oli kamalaa ja surkeaa eilen.

Tänään soitin sitten Domukselle ja kerroin tilanteen. Sieltä ilmoitettiin tyynesti, että laitetaan kivifirmalle reklamaatio ja he ovat sitten yhteydessä meihin päin.

Vielä nuo minun marttyyrin valot palaa kuitenkin himmeästi joten tuskinpa sieltä mitään uutta tasoa saa...