Paluu arkeen

Tällä viikolla on taas palattu arkeen. Työt on aloitettu (ei niin innoissaan) ja tietysti myös saliaamut on lähtenyt käyntiin (nämä kylläkin innoissaan).

Loman aikana tytöt lähtivät kesäorjiksi veljeni luokse ja veivät tietysti kameransa mukanaan. Minulle jäi siis käyttöön oma Olympus, jossa on sellaiset muistikortit, ettei niitä voi heittää suoraan koneeseen. Kertomattakin lienee selvää, että kortinlukija on ollut jo jonkin aikaa rikki, ja muistikortit täynnä kuvia joita ei voinut ladata koneelle. Ei auttanut muu kuin tilata uusi lukija ja opetella taas käyttämään omaa kameraa.

Vaikka lomalla ei yhtä Porvoon reissua ja yhtä Forssan reissua pidemmällä käyt, niin se oli yllättävän mukava. Lieneekö sitten johtunut siitä, että ilmat suosi meitä todella hyvin. Koko kolme viikkoa rakennettiin sitä saamarin terassia (joka ei vieläkään ole valmis). Saatiin vaihdettua sisälle pari väliovea ja yllätys yllätys, minun kasvatuslaatikoissa kasvaa jotain ja kirsikkapuissa on kirsikoita. Tässä vahän kuvia aikaan saannoksista

                              
Kuvat ennen ja jälkeen. Eteisen remontti on muutoin vielä alku tekjöissä. Seinät on maalaamatta ja uusi vaatekaappi on hankkimatta. Mutta nyt kun kesää on vielä jäljellä, niin hoidetaan ulkona ensin projektit loppuun.

Poikani teki minulle kasvatuslaatikoihin kyltit, joista näkee mitä missäkin kasvaa. Kirjoitti vain yhteen ja totesi, ettei hänen käsialansa ole sellaista, jota kylteissä käytetään.

Laatikot maalasin valkoiseksi ja niiden ympärille ostin mustaa koristekiveä, mutta se pentelen kivi muuttuu kuivuessa harmaaksi. Lisäksi laatikoiden vieressä olevassa männyssä asustaa pieni orava, joka sotkee kaikki paikat. Mutta kun se orava on niin pieni ja sitä on niin kiva seurata, niin ei tuolle sotkulle voi mitään.

Porvoon reissusta ja terassin etenemisestä teen sitten oman jutun.