Kuivauskaapitonta elämää

Meidän uudessa keittiössä ei ole kuivauskaappia. Aluksi koko ajatus kuivauskaapittomasta keittiöstä oli miehelleni aivan käsittämätön. "Kyllähän keittiössä kuivauskaappi pitää olla!" oli hänen ensimmäinen kommentti. Johon minä tyypillisen kyseenalaistajan tapaan totesin, että määrääkö joku laki niin. Onneksi pidin pääni. Tosin jouduin muistuttamaan, että ei kuivauskaappia käytetä juurikaan muualla kuin Suomessa. Kuivauskaapittomuus nimittäin tarkoittaa sitä, että astiat pitää kuivata käsin ja sen myötä tarvitsemme paljon astiapyyhkeitä. Ja ne on niitä meidän keittön väriläiskiä.

Täysin musta-valkoinen keittiö saattaa helposti jäädä kylmän oloiseksi, ellei pysty leikkimään erilaisilla materiaaleilla. Minä en ole ainakaan vielä keksinyt muuta tapaa tuoda meidä keittiöön lämpöä kuin tekstiilit. Keittiön käyttöön saamisen myötä matka kangaskauppaan olikin listalla ykkösenä. Tällä kertaa mukaan lähti vain kahta erilaista astiapyyhekangasta (joista toinen oli tietenkin musta-valkoinen). Koska lapsityövoima on parasta työvoimaa, laitoin lapset ompelemaan päärmeet pyyhkeisiin. Kuvia ei saanut ottaa, koska se olisi ollut kuulemma noloa, jos joku olisi nähnyt nuoren herran ompelemassa, mutta hyvää työtä tekivät.

Kangaskaupassa törmäsimme hauskaan kala aiheiseen kankaaseen, josta tuli heti veljeni mieleen. Hän kun rakastaa kalastamista ja kalaa. Ja tekee kalasta aivan taivaallisia ruokia. Kangasta oli pakko ostaa pätkä mukaan. Teimme siitä veljelleni esiliinan ja pari pyyhettä.